perjantai 6. tammikuuta 2012

Sekalaista höpötystä

Masi on ymmärtänyt jo hienosti, mitä naksutin merkitsee. On nopea poika oppimaan. Ja kiltti, hellyydenkipeä, miellyttämisenhaluinen ja touhukas rasavilli. =)

Tänään meillä oli oikein mukava päivälenkki. Tunti ensin käveltiin ja välillä hölkättiin ja juostiin, kuljimme metsässä kallioilla ja rämmimme siellä, ylämäkiä juoksimme ylös hirveää kyytiä ja välillä opettelimme luoksetulemista, remmissä tosin. Fleksi oli käytössä tällä lenkillä. Kyllä Masi luokse tulee, kun kauempana huitelee ja emäntä huikkaa, "Masi, tule". Ja minun kohdallani kuuluukin naks ja nami löytää tiensä Masin suuhun, siitäkös poika on innoissaan. Mutta tuo toimii siis vain remmissä, koirapuistossa en ole edes viitsinyt testata, kun siellä on liikaa virikettä pojulle. Koirapuistossa Masi tulee luokse kyllä, kun kävelen toiselle puolelle puistoa, sillä tavalla me sieltä poistumme, eli Masi tulee itse viereen tarkistelemaan, että mitä se emäntä nyt touhuaa, rapsutan vähän ja otan samalla kiinni.

Sen tunnin kävelyn jälkeen poikkesimme koirapuistossa parinkymmen minuutin verran, mutta sitten alkoi tulemaan jo niin paljon koiria, että tuumasin olevan parempi viedä poika pois, kun tuli liikaa hulinaa. Alkuun Masi sai kyllä leikkiä toisen koiran kanssa ja hienosti se sujui, kunnes tuli kolmas uros puistoilemaan. Masi ei oikein siitä pitänyt ja sitten alkoikin tulemaan koiria vielä enemmän, joten lähdimme puistosta ja kävelimme vielä puoli tuntia. Masi oli todella innoissaan alaovella, häntä vispasi ja poika tepsutti siinä, että avaa jo, avaa jo. Raput säntäsi ylös ja raaputti meidän ovea taas ajatuksena, että avaa jo hyvänen aika. Tuli ihan sellainen olo, että Masi yritti sanoa "kiva lenkki oli joo, mutta jotain rajaa hei. Mun pitää tarkastaa, onko kissat tallessa!"

Tämän tekstin alapuolella on pari kuvaa, kun Masi touhuaa aktivointilelun kanssa keittiössä, mutta hänellä meni hermot keittiössä leikkimiseen, kun pöytä oli tiellä eikä ollut tilaa kääntyillä ihan miten lystää, joten hän nappasi lelun suuhun ja kantoi sen olohuoneeseen ja pyöritteli sen tyhjäksi nameista.

Masi on kyllä sellainen, että kaipaa todella paljon ja usein jotain aktiviteettia ja tekemistä, mutta onneksi hänestä näkee helposti, että missä vaiheessa tarvitaan puuhaa ja kyllä hän itsekin sen osaa kertoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti