Blogin päivittäminen on ikävästi jäänyt, tässä on ollut kiirettä jos jonkinlaista. Meillä oli muutto ja ajatukset ovat muutoinkin olleet ihan muualla kuin internetissä tai koneen ääressä istumisessa.
Masi on tällä välin tottunut hoito-toimenpiteisiin. Kynsienleikkaaminen, peseminen, korvien putsaaminen yms. sujuvat. Siinä missä hän oli alkuun koira, joka näytti "hymyään" heti jos tassuun koski, hän antaa nyt todella hienosti leikata kyntensä. Edellisen koiran kanssa kynsien leikkaamiseen opettaminen oli paljon haastavampaa, Masi oppi sen melkeinpä lennosta. Oppi sietämään sitä siis. Nykyisellään Masilta saa kynsien leikkaamisen jälkeen pusuja vaikka millä mitalla, häntä heiluu ja poika on kovin innoissaan.
Miten se opettaminen meillä sitten tapahtui? Miten Masin sai oppimaan, että emännän käsiä ei syödä, niitä ei näykitä, ei purra, emännälle ei irvistellä eikä tempoilla vastaan, oppimaan, että ei ole hätää ja se on vain asia, joka vain tehdään.
Vinkkini kynsien leikkaamista kammoavan koiran kanssa:
1. Totuta koira siihen, että koskettelet kynsiä käsin, vaikka kun koira makoilee sohvalla vieressä. Huomaamatta, ilman, että kynnet yhdistyvät millään tavalla jännitykseen. Ole rento.
2. Muuta kynsisakset mukavaksi asiaksi: anna herkkua, leiki, harjaa tai tee muuta mukavaa, kun pidät saksia kädessä, mutta älä leikkaa kynsiä vielä tässä vaiheessa.
3. Kun koira ei enää kammoa kynsisaksia tai kynsien koskettelua erikseen, yhdistä sakset kynsien kosketteluun eli koske kynsiä saksilla, älä enää pelkillä sormilla.
4. Kun koira pysyy rauhallisena saksilla kynsiä koskiessa, leikkaa kynnet. Älä kuitenkaan stressaa koiraa heti ensimmäisellä kerralla liikaa, leikkaa ekalla kerralla koirasta riippuen yksi kynsi tai yhden tassun kynnet.
Tärkeintä on, että koiraa ei päästetä missään vaiheista päättämään itse, että milloin touhu loppuu. Jos koira yrittää vaikka jo 1. vaiheessa lähteä pois, kun kosket kynsiä, ota koira takaisin vierelle, rauhoita tilanne ja kun koira on rauhallinen, anna lupa lähteä.
Kaikki tavat eivät toimi kaikkien koirien kanssa, se on hyvä muistaa. Masin kanssa nuo vaiheet sai käytyä läpi nopeaa tahtia ja nyt kynsien leikkuun ajan Masi pysyy rauhallisena, ei hötkyile eikä stressaa. Tärkeän huomautuksen haluan vielä sanoa: Älä itse pelästy/ala voivottelemaan/ylireagoi, jos leikkaat verikynteen. Se on yksi varma tapa saada koira kammoamaan kynsien leikkaamista. Pelkäämään tilannetta, jossa omistaja saattaa käyttäytyä stressaavalla tavalla. Sitä se koira lopulta enemmän pelkää kuin sitä, että taas se omistaja kuitenkin liikaa leikkaa ja sattuu. Tällainen kuva minulle on tullut.
Lupaan parantaa nyt tapani tämän blogin kanssa, vaikka en nyt jatkossakaan joka päivä päivittelisi niin kyllä juttuja, vinkkejä ja vaikka noita koiranruokareseptejä olisi, kunhan vain malttaisin istua paikoillani ja kirjoittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti